Sivuston tähän osioon on kerätty tietoa työikäisten terveydestä ja liikunnasta sekä niiden vaikutuksista toisiinsa.

Terveysliikunta

Terveysliikunnaksi lasketaan kaikki sellainen liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen, ja joka ei aiheuta terveydelle haittaa tai vaaraa. Terveysliikunnan tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Terveysliikunnan tulee olla säännöllistä, kohtuukuormitteista ja jatkuvaa. Toisin sanoen terveysliikuntaa tulisi harrastaa päivittäin tai lähes päivittäin. Kestoltaan liikunnan tulisi olla noin puoli tuntia päivässä. Sen voi liikkua joko kerrallaan tai lyhyemmissä jaksoissa, kuitenkin vähintään 10 min kerrallaan.

Kohtuukuormitteisella liikunnalla tarkoitetaan sellaista liikuntaa, jonka aikana hengästyy lievästi. PPPP toimii hyvänä muistisääntönä: "pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta". Hyviä terveysliikuntalajeja ovat esimerkiksi reipas kävely tai sauvakävely ja pyöräily. Lisäksi arkiliikunnan kaltainen aktiivisuus, kuten koti- ja pihatyöt, soveltuvat hyvin terveysliikunnaksi.

UKK-instituutti on laatinut 18-64-vuotiaiden liikuntapiirakan, josta ilmenevät terveysliikuntasuositukset. Liikunnalla saavutetaan lukuisia terveyshyötyjä, kun liikutaan vähintään näiden suositusten verran. Paranna siis kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti. Kohenna lisäksi lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa.

Liikunnan terveysvaikutukset

Liikunnalla on terveyden kannalta myönteisiä vaikutuksia ja terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on parempi kuin ei ollenkaan liikuntaa. Liikunnan terveyshyödyt lisääntyvät liikunnan määrän ja tehon lisääntyessä. Liikunnan on todettu olevan lukuisia positiivia terveysvaikutuksia, kuten:

·         ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia

·         alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia

·         ehkäisee tyypin 2 diabetesta

·         vahvistaa niveliä, luita ja lihaksia

·         ehkäisee tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, kuten niska-hartiaseudun kiputiloja

·         parantaa fyysistä kuntoa

·         vähentää ylipainoa / helpottaa painonhallintaa

·         parantaa kehonhallintaa ja tasapainoa, vähentää kaatumistapaturmia

·         tukee mielenterveyttä ja -vireyttä sekä henkistä hyvinvointia

·         helpottaa stressinhallintaa ja tukee arjessa jaksamista

·         parantaa unen laatua

·         edistää toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä

·         vähentää dementian ja Alzheimerin taudin todennäköisyyttä

·         auttaa löytämään uusia ystäviä / tarjoaa mahdollisuuden mukavaan yhdessä tekemiseen

Etkö usko?? Kokeile vaikka!!! Lisää liikunnan terveysvaikutuksista voit lukea esimerkiksi täältä.

Kestävyyskunnon harjoittaminen

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa eli kestävyyskuntoa kehitetään kestävyysliikunnalla. Lisäksi sillä on myönteisiä vaikutuksia kehonkoostumukseen! Aloittelijalle ja terveysliikkujalle kestävyyskunnon kohottamiseksi riittää reipas liikkuminen vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Sopivia liikkumismuotoja ovat esimerkiksi kävely, rauhallinen pyöräily ja sauvakävely.

Kunnon kohotessa liikkuja tarvitsee kuntonsa kohentamiseksi myös rasittavampaa liikuntaa, jota tulisi harrastaa vähintään 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Tällaisia rasittavampia liikkumismuotoja ovat esimerkiski juoksu, hiihto, nopea pyöräily tai vaikka uinti. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle päivälle viikossa ja sen tulee kuitenkin kestää yhtäjäksoisesti yli 10 minuuttia kerrallaan.

Lihasvoimaa, liikehallintaa ja tasapainoa

Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa, liikehallintaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa. Kuntosaliharjoittelu ja kuntopiirit sopivat hyvin lihasvoiman kehittämiseen. Tällaisella harjoittelulla on lisäksi edullisia vaikutuksia kehonkoostumukseen. Esimerkiksi pallopelit, luistelu ja tanssiliikunta kehittävät liikehallintaa ja tasapainoa, ja säännöllinen venyttely ylläpitää liikkuvuutta. Hyvä lihaskunto auttaa meitä jaksamaan ja selviytymään arjen haasteista paremmin.

Arki- eli hyötyliikunta

Normaalit arkipäivän tilanteet ja erilaisten asioiden hoitaminen antavat päivittäin monia mahdollisuuksia lisätä liikuntaa. Arki on täynnä valintoja, joiden avulla voi huomattavasti lisätä hyötyliikunnan määrää. Koiran ulkoilutus, pihatyöt, työmatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä sekä portaiden valitseminen hissin sijaan ovat mainioita arjen tarjoamia mahdollisuuksia päivittäiseen liikkumiseen. Muistathan hyödyntää näitä mahdollisuuksia joka päivä!

Täyttyvätkö aikuisten terveysliikuntasuositukset sinun kohdallasi? Testaa se helposti täältä!

Kohdasta "MATERIAALIT" löydät paljon hyödyllisiä linkkejä omaehtoisen liikunnan tukemiseksi. Löydät sieltä muun muassa erilaisia elämäntapatestejä sekä selkeitä ohjeita omaehtoisen liikunnan toteuttamiseen ja seurantaan.

(Lähteet: Liikuntatieteellinen Seura, Sosiaali- ja terveysmininisteriön julkaisut, Duodecim Terveyskirjasto, Suomen Sydänliitto ry, UKK-Instituutti)

Kuva lainattu osoitteesta http://www.hs.fi/viivijawagner/s1305621848880